Väestön suojaamisen tavoitteista ja käytännöistä tarvitaan yhteinen ymmärrys

Väestönsuojalla tarkoitetaan rakennuksessa olevaa erillistä tilaa tai rakennuksen osaa, joka on varta vasten rakennettu ja varusteltu antamaan suojaa asevaikutuksilta. Väestönsuojien rakenteet antavat suojaa tavanomaisten aseiden sirpale-, paine- ja polttovaikutukselta. Lisäksi ne suojaavat rakennussortumilta, tulipaloilta ja ydinaseen aiheuttamalta ionisoivalta säteilyltä. Sisään otettavan ilman suodattaminen antaa suojaa kemialliselta ja biologiselta aseelta sekä radioaktiiviselta ja muulta pölyltä.

Nykymuotoisia, ilmanvaihdollisia ja riittävän rakenteellisen suojan antavia väestönsuojia on rakennettu Suomeen kattavasti vuodesta 1958 alkaen.

Kuten Partanen totesi, suojia ei käytännössä ole mahdollista käyttää nopeissa ja välitöntä suojautumista edellyttävissä normaaliolojen onnettomuustilanteissa. Tämä ei kuitenkaan poissulje sitä, etteikö suojia ja niiden varusteita voitaisi hyödyntää muussakin kuin sotatilanteessa. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi laajat ja pitkäkestoiset energia- tai vesihuollon häiriöt, joiden aikana suojia voitaisiin käyttää tilapäiseen majoitukseen ja kokoontumiseen. Niiden varusteita taas voitaisiin käyttää varaveden jakeluun ja jopa yhteiskäymälöinä.

Pelastustoimen viranomaiset vastaavat väestön suojaamisen yleisjärjestelyistä poikkeusoloissa, mutta väestön suojaamiseen osallistuu koko yhteiskunta. Jotta kokonaisuus toimisi, tarvitaan jaettu ymmärrys tavoitteista sekä yhdenmukaiset ohjeet ja käytännöt. Nyt väestön suojaamisen käytännöissä ja tavoitteissa on alueellisia eroja, eikä kansallinen doktriinikaan ole kaikilta osin selvä. Tämä heijastuu osaltaan juuri väestönsuojiin liittyvänä epävarmuutena ja epätietoisuutena.

Partasen mainitsemien haasteiden ratkaisemiseksi olisi tärkeää, että erityisesti omatoimiseen suojeluun varautumisen roolia ja tavoitteita tarkennetaan. Tässä yhteydessä on perusteltua myös päivittää väestönsuojien käyttömahdollisuuksia koskeva ohjeistus vastaamaan laaja-alaisen uhkamallistomme tarpeita.

Kun kokonaisuus on selvä, väestönsuojia ja niiden käyttöä koskevan osaamisen ylläpitoa on helpompi perustella myös taloyhtiöissä.

Karim Peltonen

johtaja, Suomen pelastusalan keskusjärjestö

 

“Helsingin Sanomat 13.1.2019”

By |2019-01-29T09:25:07+00:00January 17th, 2019|News|