Väestönsuojia käytettäisiin sotilaallisen uhan aikana

Väestönsuojien ensisijaisena tarkoituksena on suojata väestöä erityisesti sotilaallista uhkaa vastaan siellä, missä ihmiset normaalistikin liikkuvat, käyvät töissä ja asuvat. Väestönsuojilla on Suomessa aina myös normaaliolojen käyttötarkoitus, esimerkiksi asuintalojen varastotiloina, liikuntahalleina tai metroasemina.

Väestönsuojien on kyettävä suojaamaan ihmisiä räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennusten sortumilta, paineaalloilta, säteilyltä sekä terveydelle vaarallisilta aineilta. Pelastuslain mukaan rakennustyön yhteydessä on huolehdittava, että rakennukseen tai sen läheisyyteen rakennetaan väestönsuoja, joka on riittävän iso suojaamaan rakennuksessa asuvia, työskenteleviä tai muuten oleskelevia ihmisiä.

Vuoden 2018 kansallinen riskiarvio toteaa, että sotilaallisen voimankäytön uhkaa ei voi sulkea Suomenkaan osalta pois. Siviiliväestön suojaaminen perustuu siis samoihin uhkakuviin kuin sotilaallinen maanpuolustus.

Samalla kun Suomi varautuu maan puolustamiseen, on kyettävä suojaamaan väestöä ja turvaamaan yhteiskunnan toimintakyky. Toisin kuin monissa muissa maissa, joissa väestönsuojat on varattu vain viranomaisille tai maan johdolle, Suomessa väestönsuojat on tarkoitettu suojaamaan koko väestöä.

Mika Kättö

lainsäädäntöjohtaja 

Jussi Korhonen

varautumisjohtaja

sisäministeriön pelastusosasto

“Helsingin Sanomat 13.1.2019”

By |2019-01-29T09:25:38+00:00January 17th, 2019|News|